Tietoa meistä

Tältä sivulta löydät Jaakko Tuurin tarinaa yhdistyksemme historiasta, luettelon yhdistyksemme puheenjohtajista sekä säännöt, kun vierität sivua alaspäin.

.

HISTORIAA

Porin Seudun Instrumenttikerhon perustamiseen tähtäävät esivalmistelut käynnistettiin jo vuonna 1853 aloittamalla lager-oluen pano. Pitkän ja vaativan kehitystyön tuloksena vuonna 1981 saatiin olueen -nykyiseltä nimeltään Porin Karhu- niin hyvä maku, että siitä puhuttiin jo Kokkolassakin, josta PeeHoon jäsen ”Lillvikin Kalle” Outokummun tehtailta soitti allekirjoittaneelle, että pankaas pojat paikallinen kerho alulle, kun teillä on niin mainio janojuomakin.

Monista kerhon perustamisajatukseen nihkeästi suhtautuvista huolimatta saatiin koolle Kalevi Syvänne, Olavi Pietiläinen ja Usko Hintikka Rosenlewiltä. Raimo J. Numminen Outokummun Porin tehtaalta, Olli Valve Porin Puuvillasta sekä Markku Porkka ja toimeksi saaneena allekirjoittanut Teollisuuden Voimasta. Pienen alkuharjoittelun jälkeen 10.11.1981 pidettiin perustava kokous. Kokouspaikaksi valittiin tietenkin Hotelli Otava, jonka takapihalla tuota olutta valmistettiin. Sinebrychoff oli muutamaa vuotta aiemmin ostanut Porin oluen, joten suurempi yhtiö pystyi tarvittaessa varmistamaan paremmin oluen saannin, vaikka perustamiskokous olisi venynyt pitkäksikin

Museovirasto arvosti instrumenttikerhoa niin voimakkaasti, että määräsi perustamiskokouksen kunniaksi Hotelli Otavan suojelukohteeksi. Myöhemmin myös perustamiskokouksen juoma, Porin Karhu, nousi niin kovaan maineeseen, että tanskalainen Carlsberg kaappasi Sinebrychoffin.Myös kerhon nimilyhennettä mainostettiin jo ennakolta pitkään, käyttämällä PSI lyhennettä paineen mittayksikkönä (pound / square inch).

Kerhotoiminnan käynnistyttyä haluttiin nimilyhenne PSI (Porin Seuden Instrumenttikerho) palauttaa takaisin ja rekisteröidä se virallisesti omaan käyttöömme. Tämä johti sittemmin SI-mittayksikköjärjestelmän käyttöönottoon. Jotkut kehitysmaat kuten USA ja Venäjä eivät kuitenkaan osanneet siirtyä SI-järjestelmään, vaan käyttivät PSI-lyhennettä edelleen, joten sekaannusten välttämiseksi kerhon nimi muutettiin lyhenteeksi PSA (Porin Seudun Automaatioseura ry). Nimilyhenteellä muistutetaan samalla vanhenevia miespuolisia jäseniä PSA testin tärkeydestä.Heti kerhon perustamisen jälkeen aloitettiin laaja selvitystyö porilaisten maineen arvostuksesta maailmalla, josta seuraavassa muutamia esimerkkejä;

Porin kaupunki sai aikanaan paljon onnitteluja, kun ruotsalainen Björn Borg voitti tennisturnauksia. Porissa pohdittiin silloin, että jätetäänkö Björneborgista e-kirjain pois vai ehdotetaanko Björn Borgille e:n lisäämistä nimeensä. Asia haudattiin siinä vaiheessa, kun herra Borg keskittyi käyttämiensä pikkukalsareiden myyntiin.

NHL:kin mainetta niittäneet Porin Ässien pelaajat jahtaavat pataässä rinnassaan mustaa kumilätkää eli jääkiekkoa, jossa ovat olleet monena kautena liigan huippuja pelaamaan nollapelejä. Toisin sanoen pitävät viimeiseen asti vastustajan maalin puhtaana..

Huippujääkiekon lisäksi porilaisten ansioksi urheilun rintamalla on laskettava suomalaisten maailmanmestaruudet ja olympiavoitot. Jokainen tietää, kuinka urheilijat uhraavat suuren osan elämästään päästäkseen korkeimmalle korokkeelle, ainoana tavoitteena saada kuulla televisiosta Porilaisten marssi.Porilaiset ovat kuitenkin kateellisia. Sitä tosin ovat vain yhdestä asiasta rakkaalle naapurille Raumalle. Heillä on huomattavasti parempi naapurikaupunki kuin Porilla!

On meillä vielä vakavampikin murhe: hävitty sota!

Porilaiset kävivät vuodesta 2007 vuoteen 2009 hyvin merkittävän sodan. Oluttehtaan omistajat päättivät siirtää Porin Karhun pullotuksen Keravalle, jonka seurauksena porilaiset lopettivat Karhun juonnin ja kävivät ankaria kahinoita Keravalla. Sota kuitenkin janoon nääntyneinä hävittiin ja urhoolliset porilaiset joutuivat antamaan sotakorvauksena kaikki oluttehtaan tuotantolaitteet vuonna 2009 Carlsbergille.Pori on myös erittäin liikkuva kaupunki. Vuonna 1558, kun Juhana Herttua perusti Porin, oli merenlahti nykyisen kaupungin keskustan kohdalla ja laivat seilasivat Ulvilaan asti, jopa Nakkilan kirkonkin vaiheille. Nyt kaupunki on siirtynyt niin kauaksi merestä, että Porista on tullut ainoa merenrantakaupunki, joka ei ole meren rannalla. Jotkut tosin väittävät, että täällä oli ennen paljon raskasta teollisuutta, joka painoi maankuorta alas. Toiset ovat sitä mieltä, että painuminen olisi johtunut jääkaudesta.Porilaisilla on ollut tapana huolehtia myös vieraittensa paloturvallisuudesta ja ovat siksi testanneet laajasti rakennusmateriaalien tulenkestävyyttä polttelemalla kaupunkiaan. Jo vuoteen 1698 mennessä Pori oli palanut perusteellisesti kuusi kertaa. Sama tahti jatkui aina vuoteen 1980 luvulle saakka, jolloin viimeisin ja Suomen suurin tulipalo oli Porin Puuvillan kutomon palo 21.5.1981. Pori päätti tämän jälkeen lopettaa kokeilut ja lakkautti Porin tulitikkutehtaan.

Vieraittemme viilentämiseksi on Yyterin lähistölle rakennettu muutama megawattiluokan tuuletin. Toisaalta kylmien uimavesien varalta on Reposaaressa (lue Räpsöö) pari muutaman sadan megawatin kivihiilellä toimivaa meriveden lämmityslaitosta.

Historiallinen Räpsöö oli 1870-luvulla Suomen vilkkain vientisatama. Vastapainoksi siellä pidettiin siestaa ja lisäksi siellä oli Suomen pienin viinakauppa ja apteekki. Lauluja Räpsööläisille on luritellut jo yli puoli vuosisataa oma poika Eino Grön.Auringonottajien pigmenttien riittävyyden varmistamiseksi Yyterin lähellä Pihlavassa toimii pohjoismaiden suurin titaanioksiditehdas, nykyiseltä nimeltään Sachtleben Pigments.

Rannalla grillaantuvien ihovoidetarpeen saantia turvataan Mäntyluodossa valmistettavilla Technip Offshore Finland Oy öljynporauslautoilla.Yyterissä on komea golfkenttä, joka lamakauden vaikutuksesta hieman hiljeni, kunnes eräs automaatioseuramme jäsen keksi ehdottaa nakurannan ja golfkentän yhdistämistä. Nyt on kiistaa lähinnä siitä, moniko reikäisenä kenttää pitäisi mainostaa.1967 Noormarkussa perustettu Heljakan omistama Tactic Nelostuote Oy valmistaa sadepäivien viihteeksi Porissa kaikenlaisia ajanvietepelejä pelikorteista lautapeleihin vihaisine lintuineen, jotka myös aloittivat lentelynsä porilaisvoiminMaata painanut raskas teollisuus on korvattu älyllä. Porin Puuvillan, jonka palamattoman osan vanha kehräämörakennus on nyt Porin Yliopistokeskus, myötä Porista on tullut merkittävä yliopistokaupunki. Ennen täältä lähti maailmalle paljon teollisuustuotteita, nyt lähtee tuoreita älykköjä. Ennen tänne roudattiin instrumentteja, nyt täältä viedään automaatiotekniikan sovellutuksia.

Satakuntalaiset yritykset ovat siinä sivussa fuusioineet sellaiset yritykset kuten Satmatic Siemensin, mutta on nykyisin osa Satmatic AS Harju Elekteriä. Kleemolan Leipomo fuusioi Fazer Leipomot, Rosenlew kodinkoneet Electroluxin. Koska on pelätty uuden jääkauden tulevan, lopetti 1853 Porissa perustettu Rosenlew 1980-luvulla varotoimenpiteenä pakastimien valmistuksen yhdessä kaiken muun teollisuustuotantonsa kanssa.

Rosenlewin tuotantotiloissa jatkaa yksityinen yritys valmistamalla kaikenlaisia metsien ja peltojen parturointiin tarvittavia koneita.

Myös toinen suuri Satakuntalainen yritys A. Ahlström Oy, joka aloitti teollisen toiminnan Merikarvialla 1800-luvun alkupuolella, piti nykyisin Poriin kuuluvassa Noormarkussa konsernin pääkonttoria. Viimevuosina A. Ahlströmin perikunta on hajauttanut konsernin moneksi erilliseksi vähemmän painavaksi yhtiöksi.

Kolmas suuri yhtiö Outokumpu on pirstoutunut myös kevyemmiksi palasiksi ja Poriin on jäänyt Pohjoismaiden johtava kupariputkivalmistaja Cupori Oy ja muita kuparituotteita valmistava Luvata Oy.

Muuten olisi kuparituotanto varmaankin loppunut, mutta onneksi Luvialaiset tarvitsivat sitä kuunari Ihanan verhoiluun.

Jos ei muuten saada maankuoren uudelleen painumista estettyä, niin sitten lienee viisainta alkaa soittamaan 1966 perustetun Pori Jazzin tahdissa kevyttä jazzia

Porilaiset ovat muutenkin olleet mukana suurissa virtauksissa kuten Kokemäenjoen, jonka toiminta ei ole vuosisatojen saatossa erityisemmin muuttunut -paitsi puhtaammaksi-, kun Tamperelaiset lakkasivat lorottamasta jokeen. Kokemäenjoen virtaussuunta on edelleen sama ja leveyskin on Porin keskustan kohdalla pysynyt noin 180 metrissä. Joen yli rakennettiin ensimmäinen ponttoonisilta Charlotta 1855, joka uusittiin kiinteäksi 1926 hyvissä ajoin ennen pohjoisen suunnasta tulevia vieraitamme.

Porilaiset kirjoittavat runoja myös nykyhistoriaan, esimerkkinä 7.4.1977 syntynyt kalastusta harrastava tyttö. Hänen avujaan tarvittiin laittamaan aisoihin puolivallaton poikamies ja siinä sivussa opastamaan Mäntyniemestä käsin miten saadaan Suomen talousasiat kuntoon.

Jaakko Tuuri.

.

PSA PUHEENJOHTAJAT KAUTTA AIKAIN

1981-1983 Jaakko Tuuri
*1984-1986 Jaakko Tuuri
1987 Juhani Tuuha
1988 Tapio Leppänen
1989 Pekka Aakula
1990 Jaakko Tuuri
1991 Into Karhunen
1992 Esko Pamppunen
1993 Olli Valve
1994 Ilkka Paitula
1995 - nyt Matti Rantala

* Vuosina 1981 - 1983 ei virallista puheenjohtaja ollut, koska ensimmäinen kerhon hallitus valittiin vasta 30.05.1984. Jaakko Tuuri toimi tähän asti ns. ryhmän vetäjänä.

.

SÄÄNNÖT - Porin Seudun Automaatioseura r.y.

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on PORIN SEUDUN AUTOMAATIOSEURA R.Y. ja sen kotipaikka on PORIN KAUPUNKI. Nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettä PSA.
.

2 § TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia automaation ja instrumentoinnin parissa työskentelevien jäsentensä yhdyssiteenä Porissa ja sen lähiseudulla.Yhdistys pyrkii edistämään jäsenkuntansa ammattitaitoa järjestämällä ammatillisia esitelmiä, koulutuksellisia tapahtumia ja näyttelyjä, sekä järjestää jäsenkuntansa yhteenkuuluvuutta edistäviä tempauksia, retkiä ja tilaisuuksia. Yhdistys hankkii varoja tarkoituksensa toteuttamiseksi ja menojensa peittämiseksi jäsenmaksuilla, sekä voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.
.

3 § JÄSENET

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yhdistyksen toimialueella automaatio- ja instrumentointialalla toimiva henkilö, jolla toimintansa tai asemansa perusteella on edellytyksiä toimia yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi. Uuden jäsenen yhdistykseen hyväksyy yhdistyksen hallitus kirjallisen anomuksen perusteella.Yhdistyksen kannattavaksi jäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka suorittavat yhdistyksen vaalikokouksen kannattaville jäsenille määräämän jäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa puhe-, mutta ei äänioikeutta.Erityisellä ansiokkuudella yhdistyksen toimintaa edistäneitä jäseniä taikka muita henkilöitä voidaan yhdistyksen vuosikokouksen päätöksellä kutsua yhdistyksen kunniajäseniksi.Yhdistykseen liittyessään suorittaa jäsen jäsenmaksun. Jäsenen ja kannattajajäsenen mahdollinen erisuuruinen jäsenmaksu määrätään vaalikokouksessa toimintavuodeksi kerrallaan.Kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista.Poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneelle jäsenelle tai muusta asiallisesta syystä voi yhdistyksen hallitus myöntää määräaikaisen vapautuksen jäsenmaksusta.Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.Jäsenen, joka ei vuosikokoukseen mennessä ole suorittanut edellisen vuoden jäsenmaksua, kuin myös, jos jäsen ei noudata yhdistyksen sääntöjä tai päätöksiä voi hallitus erottaa hänet yhdistyksen jäsenyydestä.Erotettu jäsen on kuitenkin oikeutettu yhden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on hänelle tiedoksi annettu, kirjallisesti vetoamaan yhdistyksen kokoukseen. Hallitus on tällöin velvollinen antamaan asian seuraavan kokouksen päätettäväksi.Erottamispäätös jää voimaan siinä tapauksessa, että vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä on erottamisen kannalla, jolloin jäsenyys lakkaa kokouksen päivämäärällä, mutta raukeaa muussa tapauksessa.Jäsenyyden lakatessa ei eronneella tai erotetulla ole oikeutta saada takaisin yhdistykselle maksamiaan maksuja.
.

4 § HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vaalikokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljä (4) varsinaista jäsentä.Puheenjohtaja valitaan vuodeksi ja hallituksen varsinaiset jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Heistä kaksi (2) on erovuorossa vuosittain.Varsinaisten jäsenten eroaminen tapahtuu ensimmäisen vuoden kuluttua arvonnalla ja seuraavina vuosina kukin vuorollaan. Hallitus ryhtyy toimeensa tammikuun 1. päivänä.Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan.Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kaksi (2) jäsentä on paikalla.Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii.Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
.

5 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
.

6 § TILIT

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Yhdistyksen hallintoa ja tilejä tarkastamaan valitaan vaalikokouksessa vuodeksi kerrallaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varamiehet.Tilit ja vuosikertomus on jätettävä tilintarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.Tilintarkastajien tulee tarkastuksen toimitettuaan jättää tilit ja muut asiakirjat tarkastuskertomuksen ohella hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta, jotta hallitus voisi mahdollisista muistutuksista antaa selityksensä kokoukselle.
.

7 § YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta ja lähetettävä kirjallisena kullekin jäsenelle tai sähköpostitse jäsenen antamaan osoitteeseen.
.

8 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain helmikuussa ja vaalikokous marraskuun aikana hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.Yhdistyksen kokouksissa on varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä ei ole äänioikeutta. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan mielipide.
.

9 § VUOSIKOKOUS

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. Kokouksen avaus2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ja kaksi ääntenlaskijaa).3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto.6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
.

10 § VAALIKOKOUS

Vaalikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. Kokouksen avaus.2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ja kaksi ääntenlaskijaa).3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.5. Käsitellään hallituksen valmistama ehdotus alkavan vuoden talousarvioksi ja sen yhteydessä määrätään jäsenten ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruus ja suoritusaika.6. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja.7. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle.8. Valitaan tilintarkastajat ja heille varamiehet alkavan vuoden tilejä tarkastamaan.9. Käsitellään hallituksen valmistama suunnitelma alkavan vuoden toimintaohjelmaksi.10. Käsitellään hallituksen sekä yksityisten jäsenten esittämiä kysymyksiä hallituksen lausunnon seuraamina.
.

11 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Säännöt hyväksytty yhdistysrekisterissä 29.10.2001.

Matti Rantala
PSA:n puheenjohtaja
.