Tietoa meistä
Tältä sivulta löydät Jaakko Tuurin tarinaa yhdistyksemme historiasta, luettelon yhdistyksemme puheenjohtajista sekä säännöt, kun vierität sivua alaspäin.
PSAn säännöt on vahvistettu yhdistysrekisterissä 10.1.2025. Sääntöjen muuttamisesta päätettiin vuoden 2024 vuosikokouksessa, oleellisimpana muutoksena siirtyminen yhden vuosikokouksen käytäntöön. Edelliset säännöt olivat peräisin vuodelta 2001.
.
HISTORIAA
Porin Seudun Instrumenttikerhon perustamiseen tähtäävät esivalmistelut käynnistettiin jo vuonna 1853 aloittamalla lager-oluen pano. Pitkän ja vaativan kehitystyön tuloksena vuonna 1981 saatiin olueen -nykyiseltä nimeltään Porin Karhu- niin hyvä maku, että siitä puhuttiin jo Kokkolassakin, josta PeeHoon jäsen ”Lillvikin Kalle” Outokummun tehtailta soitti allekirjoittaneelle, että pankaas pojat paikallinen kerho alulle, kun teillä on niin mainio janojuomakin.
Monista kerhon perustamisajatukseen nihkeästi suhtautuvista huolimatta saatiin koolle Kalevi Syvänne, Olavi Pietiläinen ja Usko Hintikka Rosenlewiltä. Raimo J. Numminen Outokummun Porin tehtaalta, Olli Valve Porin Puuvillasta sekä Markku Porkka ja toimeksi saaneena allekirjoittanut Teollisuuden Voimasta. Pienen alkuharjoittelun jälkeen 10.11.1981 pidettiin perustava kokous. Kokouspaikaksi valittiin tietenkin Hotelli Otava, jonka takapihalla tuota olutta valmistettiin. Sinebrychoff oli muutamaa vuotta aiemmin ostanut Porin oluen, joten suurempi yhtiö pystyi tarvittaessa varmistamaan paremmin oluen saannin, vaikka perustamiskokous olisi venynyt pitkäksikin
Museovirasto arvosti instrumenttikerhoa niin voimakkaasti, että määräsi perustamiskokouksen kunniaksi Hotelli Otavan suojelukohteeksi. Myöhemmin myös perustamiskokouksen juoma, Porin Karhu, nousi niin kovaan maineeseen, että tanskalainen Carlsberg kaappasi Sinebrychoffin.Myös kerhon nimilyhennettä mainostettiin jo ennakolta pitkään, käyttämällä PSI lyhennettä paineen mittayksikkönä (pound / square inch).
Kerhotoiminnan käynnistyttyä haluttiin nimilyhenne PSI (Porin Seuden Instrumenttikerho) palauttaa takaisin ja rekisteröidä se virallisesti omaan käyttöömme. Tämä johti sittemmin SI-mittayksikköjärjestelmän käyttöönottoon. Jotkut kehitysmaat kuten USA ja Venäjä eivät kuitenkaan osanneet siirtyä SI-järjestelmään, vaan käyttivät PSI-lyhennettä edelleen, joten sekaannusten välttämiseksi kerhon nimi muutettiin lyhenteeksi PSA (Porin Seudun Automaatioseura ry). Nimilyhenteellä muistutetaan samalla vanhenevia miespuolisia jäseniä PSA testin tärkeydestä.Heti kerhon perustamisen jälkeen aloitettiin laaja selvitystyö porilaisten maineen arvostuksesta maailmalla, josta seuraavassa muutamia esimerkkejä;
Porin kaupunki sai aikanaan paljon onnitteluja, kun ruotsalainen Björn Borg voitti tennisturnauksia. Porissa pohdittiin silloin, että jätetäänkö Björneborgista e-kirjain pois vai ehdotetaanko Björn Borgille e:n lisäämistä nimeensä. Asia haudattiin siinä vaiheessa, kun herra Borg keskittyi käyttämiensä pikkukalsareiden myyntiin.
NHL:kin mainetta niittäneet Porin Ässien pelaajat jahtaavat pataässä rinnassaan mustaa kumilätkää eli jääkiekkoa, jossa ovat olleet monena kautena liigan huippuja pelaamaan nollapelejä. Toisin sanoen pitävät viimeiseen asti vastustajan maalin puhtaana..
Huippujääkiekon lisäksi porilaisten ansioksi urheilun rintamalla on laskettava suomalaisten maailmanmestaruudet ja olympiavoitot. Jokainen tietää, kuinka urheilijat uhraavat suuren osan elämästään päästäkseen korkeimmalle korokkeelle, ainoana tavoitteena saada kuulla televisiosta Porilaisten marssi.Porilaiset ovat kuitenkin kateellisia. Sitä tosin ovat vain yhdestä asiasta rakkaalle naapurille Raumalle. Heillä on huomattavasti parempi naapurikaupunki kuin Porilla!
On meillä vielä vakavampikin murhe: hävitty sota!
Porilaiset kävivät vuodesta 2007 vuoteen 2009 hyvin merkittävän sodan. Oluttehtaan omistajat päättivät siirtää Porin Karhun pullotuksen Keravalle, jonka seurauksena porilaiset lopettivat Karhun juonnin ja kävivät ankaria kahinoita Keravalla. Sota kuitenkin janoon nääntyneinä hävittiin ja urhoolliset porilaiset joutuivat antamaan sotakorvauksena kaikki oluttehtaan tuotantolaitteet vuonna 2009 Carlsbergille.Pori on myös erittäin liikkuva kaupunki. Vuonna 1558, kun Juhana Herttua perusti Porin, oli merenlahti nykyisen kaupungin keskustan kohdalla ja laivat seilasivat Ulvilaan asti, jopa Nakkilan kirkonkin vaiheille. Nyt kaupunki on siirtynyt niin kauaksi merestä, että Porista on tullut ainoa merenrantakaupunki, joka ei ole meren rannalla. Jotkut tosin väittävät, että täällä oli ennen paljon raskasta teollisuutta, joka painoi maankuorta alas. Toiset ovat sitä mieltä, että painuminen olisi johtunut jääkaudesta.Porilaisilla on ollut tapana huolehtia myös vieraittensa paloturvallisuudesta ja ovat siksi testanneet laajasti rakennusmateriaalien tulenkestävyyttä polttelemalla kaupunkiaan. Jo vuoteen 1698 mennessä Pori oli palanut perusteellisesti kuusi kertaa. Sama tahti jatkui aina vuoteen 1980 luvulle saakka, jolloin viimeisin ja Suomen suurin tulipalo oli Porin Puuvillan kutomon palo 21.5.1981. Pori päätti tämän jälkeen lopettaa kokeilut ja lakkautti Porin tulitikkutehtaan.
Vieraittemme viilentämiseksi on Yyterin lähistölle rakennettu muutama megawattiluokan tuuletin. Toisaalta kylmien uimavesien varalta on Reposaaressa (lue Räpsöö) pari muutaman sadan megawatin kivihiilellä toimivaa meriveden lämmityslaitosta.
Historiallinen Räpsöö oli 1870-luvulla Suomen vilkkain vientisatama. Vastapainoksi siellä pidettiin siestaa ja lisäksi siellä oli Suomen pienin viinakauppa ja apteekki. Lauluja Räpsööläisille on luritellut jo yli puoli vuosisataa oma poika Eino Grön.Auringonottajien pigmenttien riittävyyden varmistamiseksi Yyterin lähellä Pihlavassa toimii pohjoismaiden suurin titaanioksiditehdas, nykyiseltä nimeltään Sachtleben Pigments.
Rannalla grillaantuvien ihovoidetarpeen saantia turvataan Mäntyluodossa valmistettavilla Technip Offshore Finland Oy öljynporauslautoilla.Yyterissä on komea golfkenttä, joka lamakauden vaikutuksesta hieman hiljeni, kunnes eräs automaatioseuramme jäsen keksi ehdottaa nakurannan ja golfkentän yhdistämistä. Nyt on kiistaa lähinnä siitä, moniko reikäisenä kenttää pitäisi mainostaa.1967 Noormarkussa perustettu Heljakan omistama Tactic Nelostuote Oy valmistaa sadepäivien viihteeksi Porissa kaikenlaisia ajanvietepelejä pelikorteista lautapeleihin vihaisine lintuineen, jotka myös aloittivat lentelynsä porilaisvoiminMaata painanut raskas teollisuus on korvattu älyllä. Porin Puuvillan, jonka palamattoman osan vanha kehräämörakennus on nyt Porin Yliopistokeskus, myötä Porista on tullut merkittävä yliopistokaupunki. Ennen täältä lähti maailmalle paljon teollisuustuotteita, nyt lähtee tuoreita älykköjä. Ennen tänne roudattiin instrumentteja, nyt täältä viedään automaatiotekniikan sovellutuksia.
Satakuntalaiset yritykset ovat siinä sivussa fuusioineet sellaiset yritykset kuten Satmatic Siemensin, mutta on nykyisin osa Satmatic AS Harju Elekteriä. Kleemolan Leipomo fuusioi Fazer Leipomot, Rosenlew kodinkoneet Electroluxin. Koska on pelätty uuden jääkauden tulevan, lopetti 1853 Porissa perustettu Rosenlew 1980-luvulla varotoimenpiteenä pakastimien valmistuksen yhdessä kaiken muun teollisuustuotantonsa kanssa.
Rosenlewin tuotantotiloissa jatkaa yksityinen yritys valmistamalla kaikenlaisia metsien ja peltojen parturointiin tarvittavia koneita.
Myös toinen suuri Satakuntalainen yritys A. Ahlström Oy, joka aloitti teollisen toiminnan Merikarvialla 1800-luvun alkupuolella, piti nykyisin Poriin kuuluvassa Noormarkussa konsernin pääkonttoria. Viimevuosina A. Ahlströmin perikunta on hajauttanut konsernin moneksi erilliseksi vähemmän painavaksi yhtiöksi.
Kolmas suuri yhtiö Outokumpu on pirstoutunut myös kevyemmiksi palasiksi ja Poriin on jäänyt Pohjoismaiden johtava kupariputkivalmistaja Cupori Oy ja muita kuparituotteita valmistava Luvata Oy.
Muuten olisi kuparituotanto varmaankin loppunut, mutta onneksi Luvialaiset tarvitsivat sitä kuunari Ihanan verhoiluun.
Jos ei muuten saada maankuoren uudelleen painumista estettyä, niin sitten lienee viisainta alkaa soittamaan 1966 perustetun Pori Jazzin tahdissa kevyttä jazzia
Porilaiset ovat muutenkin olleet mukana suurissa virtauksissa kuten Kokemäenjoen, jonka toiminta ei ole vuosisatojen saatossa erityisemmin muuttunut -paitsi puhtaammaksi-, kun Tamperelaiset lakkasivat lorottamasta jokeen. Kokemäenjoen virtaussuunta on edelleen sama ja leveyskin on Porin keskustan kohdalla pysynyt noin 180 metrissä. Joen yli rakennettiin ensimmäinen ponttoonisilta Charlotta 1855, joka uusittiin kiinteäksi 1926 hyvissä ajoin ennen pohjoisen suunnasta tulevia vieraitamme.
Porilaiset kirjoittavat runoja myös nykyhistoriaan, esimerkkinä 7.4.1977 syntynyt kalastusta harrastava tyttö. Hänen avujaan tarvittiin laittamaan aisoihin puolivallaton poikamies ja siinä sivussa opastamaan Mäntyniemestä käsin miten saadaan Suomen talousasiat kuntoon.
Jaakko Tuuri.
.
PSA PUHEENJOHTAJAT KAUTTA AIKAIN
1981-1983 Jaakko Tuuri
*1984-1986 Jaakko Tuuri
1987 Juhani Tuuha
1988 Tapio Leppänen
1989 Pekka Aakula
1990 Jaakko Tuuri
1991 Into Karhunen
1992 Esko Pamppunen
1993 Olli Valve
1994 Ilkka Paitula
1995 Matti Rantala
2018 - nyt Juha Sillanpää
* Vuosina 1981 - 1983 ei virallista puheenjohtaja ollut, koska ensimmäinen kerhon hallitus valittiin vasta 30.05.1984. Jaakko Tuuri toimi tähän asti ns. ryhmän vetäjänä.
.
SÄÄNNÖT - Porin Seudun Automaatioseura r.y.
Voimassaolon alku: 10.01.2025 08:03:05
1 § NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Porin Seudun Automaatioseura ry ja sen kotipaikka on Porin kaupunki. Nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettä PSA.
2 § TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia automaation ja instrumentoinnin parissa työskentelevienjäsentensä yhdyssiteenä Porissa ja sen lähialueilla.
Yhdistys pyrkii edistämään jäsentensä ammattitaitoa järjestämällä ammatillisia esitelmiä, koulutustilaisuuksia ja näyttelyjä sekä järjestämällä jäsenten yhteenkuuluvuutta vahvistavia tapahtumia, retkiä ja tilaisuuksia.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys hankkii varoja jäsen- ja kannatusmaksuilla, sekä voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintansa kannalta tarpeellista kiinteää omaisuutta ja toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä asianomaisella luvalla.
3 § JÄSENET
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on toiminnastaan tai asemastaan johtuen edellytykset toimia yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi.
Uuden jäsenen hyväksyy hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous kirjallisen tai sähköpostilla toimitetun anomuksen perusteella. Kokouskutsujen ja jäsenmaksujenlaskutusta varten jäsenen on huolehdittava yhteystietojensa ajantasaisuudesta.
Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka maksavat yhdistyksen vuosikokouksen määräämän kannatusmaksun. Kannatusjäsenillä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.
Uusi jäsen suorittaa jäsenmaksun liittyessään yhdistykseen. Jäsen- ja kannatusmaksutmäärätään vuosikokouksessa toimintavuodeksi kerrallaan.
Yhdistyksen vuosikokous voi kutsua kunniajäseniksi erityisen ansiokkaasti yhdistyksentoimintaa edistäneitä henkilöitä. Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
Poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin joutunut jäsen voi anoa hallitukselta määräaikaistavapautusta jäsenmaksusta.
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti tai sähköpostitse hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksua kuuden kuukauden kuluessa eräpäivästä tai ei noudata yhdistyksen sääntöjä tai päätöksiä.
Erotettu jäsen on oikeutettu yhden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on hänelle sähköpostilla tiedoksi annettu, kirjallisesti tai sähköpostilla vetoamaan yhdistyksenkokoukseen. Hallitus on tällöin velvollinen antamaan asian seuraavan kokouksenpäätettäväksi. Erottamispäätös jää voimaan siinä tapauksessa, että vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä on erottamisen kannalla, jolloin jäsenyys lakkaa kokouksen päivämäärällä, mutta raukeaa muussa tapauksessa. Jäsenyyden lakatessa ei eronneella tai erotetulla ole oikeutta saada takaisin yhdistykselle maksamiaan maksuja.
4 § HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljä (4) varsinaista jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenet pyritään valitsemaan siten, että enintään kaksi henkilöä vaihtuu vuosittain. Hallitus ryhtyy toimeensa välittömästi vuosikokouksen jälkeen.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kaksi muuta jäsentä ovat paikalla. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, ja tasatilanteessa puheenjohtajan kanta ratkaisee, vaaleissa kuitenkin arpa.
5 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
6 § TILIT
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Vuosikokouksessa valitaan toiminnantarkastaja ja varahenkilö vuodeksi kerrallaan. Talousasiakirjat ja vuosikertomus tulee toimittaa toiminnantarkastajalle kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen tarkastuskertomus hallitukselle viikkoa ennen vuosikokousta.
7 § YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu lähetetään vähintään seitsemän(7) päivää ennen kokousta jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
8 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain helmikuussa. Ylimääräinen kokous järjestetään hallituksen katsoessa sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Yhdistyksen kokouksissa varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä tai jäsenen kirjallisesti valtuuttamalla henkilöllä on yksi ääni. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan mielipide.
9 § VUOSIKOKOUS
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1§ Kokouksen avaus ja valtakirjojen tarkastus
2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (ja kaksiääntenlaskijaa)
3§ Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4§ Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5§ Esitetään vuosikertomus
6§ Esitetään tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus
7§ Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
8§ Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
9§ Käsitellään toimintasuunnitelma
10§ Käsitellään talousarvio ja päätetään jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus
11§ Päätetään palkkioista, sekä matka- ja päivärahoista
12§ Valitaan hallituksen puheenjohtaja
13§ Valitaan hallituksen jäsenet
14§ Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
15§ Muut esille tulevat asiat (ei päätöksiä).
Huom. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle kolme viikkoa ennen kokousta, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun
16§ Kokouksen päättäminen
10 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntömuutoksesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen kokouksen päätöksen mukaisesti. Jos yhdistys lakkautetaan, varat käytetään samaan tarkoitukseen.